Julkaistu
”Kiitollisin mielin eläkkeelle”
Seija Aaltonen astui KTO:n ovista sisään ensi kerran vuonna 1988 osastonlääkärinä. Nyt yli kolme vuosikymmentä myöhemmin hän on kuntayhtymän johtajana sulkemassa oven ja siirtymässä eläkkeelle. Takana on pitkä ura, joka on antanut paljon niin Aaltoselle, KTO:lle kuin koko erityishuollollekin.
Lapsena Seija Aaltosella oli kaksi haaveammattia, poliisi ja lääkäri. Näistä hän päätyi jälkimmäiseen – eikä ihme, olihan hän jo pienestä pitäen ollut kiinnostunut etenkin ihmisaivojen toiminnasta. Aaltonen valmistui lääkäriksi vuonna 1986, ja kehitysvamma-alalle hän päätyi alkujaan neurologian klinikan kautta.
– Olin ajatellut, että minusta tulee neurologi. Minua kuitenkin kiinnosti yksittäisiä vaivoja enemmän holistinen ihmiskäsitys. Juttelin silloisen professorini kanssa, ja hän arveli, että kehitysvamma-ala voisi sopia minulle – päätin kokeilla ja aloitin työt Paimiossa osastonlääkärinä. Potilaat olivat äärimmäisen mielenkiintoisia, ja sain heihin hyvän yhteyden, Aaltonen kertaa uransa alkuvaiheita.
Aaltonen huomasi kuitenkin pian, että sekä erikoissairaanhoidossa että erityishuollossa oli väliinputoajina paljon kehitysvammaisia potilaita, joilla oli käyttäytymisen haasteita.
– Ymmärsin, että minun kannattaa erikoistua psykiatriaan saadakseni syvällisempää ymmärrystä käyttäytymisen haasteista. Aiempaa tutkimustakaan ei ollut riittävästi, joten päädyin tekemään väitöskirjaa psyykkisesti kehitysvammaisten ihmisten psykiatrisesta hoidosta, psykiatrian erikoislääkäri Aaltonen kertoo.
Aaltoselle oli selvää, että palvelujärjestelmää piti kehittää vastaamaan kehitysvammaisten asiakkaiden tarpeita. Vuonna 1993 hän olikin perustamassa KTO:lle kehitysvammapsykiatrista yksikköä. Muutamaa vuotta myöhemmin kehitystyö jatkui – tällä kertaa kuntayhtymän johtajana.
KTO uuteen nousuun
Aaltonen haki kuntayhtymän johtoon työkavereidensa kannustamana, ja työt johtajana alkoivat vuonna 1999. Aaltosta motivoivat hyvät vaikuttamismahdollisuudet.
– Vuosituhannen vaihteen tienoilla yleisenä ajatuksena oli, ettei kehitysvammaisten henkilöiden ympärivuorokautisille, raskaan tuen paikoille ollut tarvetta. Olin kuitenkin lääkärinä nähnyt, että tällaiset paikat olivat tarpeellisia. Niinpä lähdin kehittämään KTO:n toimintaa toiseen suuntaan, Aaltonen kertoo.
– Ihmiselämä ei koskaan ole mustavalkoista, vaan siinä on erilaisia vaiheita, jolloin tarvitaan tueltaan erilaisia palveluita. Kehitysvammaisten asiakkaiden toimintakykyä pystytään kuntoutuksella parantamaan, mutta välillä heillä menee paremmin, välillä huonommin. Sen vuoksi tarvitaan erilaisia tuen paikkoja, hän jatkaa.
Aaltosen johdolla KTO:ssa lähdettiin kehittämään asumispalveluja. Tähän päivään mennessä KTO:n asumisyksiköiden määrä on lähes nelinkertaistunut. Lisäksi vanhat laitosyksiköt Paimiosta on purettu, ja tilalle on tullut kriisi-, tutkimus- ja kuntoutustoimintaa.
– Täällä tarvittiin asumiseen paikkoja, joissa oli tarjolla vahvaa tukea. Monet asiakkaat tarvitsivat ympärivuorokautisia, moniammatillisia palveluja ajoittain elämänsä aikana, eikä tarkoituksena ollut jäädä asumaan laitokseen.
– KTO lähti uuteen nousuun, Aaltonen kiteyttää.
"Ihmiselämä ei koskaan ole mustavalkoista, vaan siinä on erilaisia vaiheita, jolloin tarvitaan tueltaan erilaisia palveluita."
Perustehtävä mielessä
Aaltosen yli 20-vuotisen johtajan uran aikana KTO:n toiminnassa on tapahtunut suuriakin muutoksia. Aaltosen mukaan johtajan on tärkeää kaikissa tilanteissa muistaa organisaation perustehtävä.
– Johtajana olen pitänyt mielessäni, mitä varten koko organisaatio on olemassa. KTO on olemassa asiakkaitaan varten – mitään muuta olemassaolon oikeutusta ei ole, eikä organisaatio voi olla vain organisaation itsensä vuoksi. Johtajan on tärkeää tietää, minkälaisille ihmisille palveluja järjestetään.
Aaltonen nostaa esiin myös tutkitun tiedon merkityksen ja hyvien käytänteiden jalkauttamisen. Esimerkkinä hän mainitsee emotionaalisen kehitystason huomioimisen kehitysvammaisen ihmisen tuen ja palveluiden suunnittelussa.
– Kehitysvammainen ihminen saattaa esimerkiksi olla biologiselta iältään 30-vuotias, kognitiiviselta kapasiteetiltaan 15-vuotias ja emotionaaliselta kehitystasoltaan 5-vuotias. Emotionaalisen kehitystason määrittäminen on välttämätöntä oikeiden palveluiden ja tuen tarjoamiseksi. Parhaillaan tätä osaamista jalkautetaan ympäri Suomen EMO-hankkeessa.
– Myös kansainvälinen yhteystyö on erittäin tärkeää – jaamme tutkimustietoa ja hyviä käytänteitä yhteisen päämäärän eteen.
KTO:n luottamushenkilöt muistivat Aaltosta. Kuvassa Aaltosen vierellä seisoo KTO:n hallituksen puheenjohtaja Harry Nordqvist. Kuva on otettu KTO:n valtuuston kokouksessa 16.5.2022.
Kohti hyvinvointialuetta
KTO on vuosien saatossa kokenut muutoksia, ja niitä on tulevaisuudessakin luvassa: KTO:sta tulee vuodenvaihteessa osa Varsinais-Suomen hyvinvointialuetta. Aaltonen nostaa esille, että Varsinais-Suomessa KTO sekä ruotsinkielinen Kårkulla pystyvät siirtymään nykyisine toimivine palvelumuotoineen hyvinvointialueelle.
– Kuitenkin tutkimuksen ja kehittämisen pitäisi jatkossakin tapahtua ruohonjuuritasolla, hän huomauttaa.
Hyvinvointialueuudistuksen sijaan Aaltosta huolettaa valmisteltava vammaispalvelulaki. Aaltosen mukaan lain soveltamisalan sekä rahoituksen pitäisi kasvaa, jotta se olisi toimiva eikä syntyisi uusia väliinputoajaryhmiä.
– Oma lukunsa on myös työvoimapula ja erityisesti hoitajapula, joka on sekä valtakunnallinen että kansainvälinen ongelma. Ilman riittävää ja osaavaa henkilökuntaa asiakkaiden palveluita ei voida turvata.
"Olen kiitollinen, että olen saanut tehtä työtä, joka on ollut minulle kaikkein ominta."
Ajatukset eläkepäiviin
Aaltosella on takanaan työntäyteiset vuosikymmenet. Kuntayhtymän johtajan tehtävien lisäksi hän on ollut monissa luottamustoimissa edistämässä alan osaamista ja siten kehitysvammaisten henkilöiden asioita. Hän on toiminut muun muassa Kehitysvammaliiton, VAPI ry:n ja kansainvälisten kehitysvammapsykiatrien hallituksessa sekä Kehitysvammalääkäreiden puheenjohtajana. Vuonna 2019 hän sai tunnustuksena työstään tasavallan presidentin myöntämän sosiaalineuvoksen arvonimen.
– Ajattelen, ettei meriiteistä pidä ylpistyä. Sen sijaan olen kiitollinen, että olen pystynyt hyödyntämään osaamistani tärkeiden asioiden eteen, Aaltonen toteaa.
Osaamistaan Aaltonen onkin hyödyntänyt erilaisissa tutkimushankkeissa, ja hänellä on useita julkaisuja. Viimeisimpänä on julkaistu päivitetty versio teoksesta Kehitysvammainen potilaana. Aaltonen haluaa hyödyntää osaamistaan ja intoaan myös eläköidyttyään.
– Olen johtajan työssä antanut kaiken sen, mitä pystynkin antamaan. Haluan kuitenkin antaa vielä aikaani tutkimustyölle, ja toisaalta näiden vuosien aikana on ollut välillä kova kaipuu myös asiakastyöhön, hän pohtii.
Eläkettä on odotettu, mutta yhtenä päällimmäisenä tunteena on myös haikeus. Aaltonen kertoo jäävänsä kaipaamaan kohtaamisia. Hän on tuttu kasvo monille KTO:n asiakkaille, ja usein käytävillä moikataankin ”Seijalle”.
– Toivon, että olen näissä pienissä kohtaamisissa pystynyt antamaan niitä sanoja, joita asiakas kulloinkin on tarvinnut.
Aaltosen eläkesuunnitelmiin kuuluu rentoutuminen ja yhteisen ajan viettäminen läheisten kanssa sekä tietenkin purjehtiminen ja monenlaiset käsityöt. Aaltonen kertoo voivansa siirtyä luottavaisin mielin viettämään eläkepäiviä, kun johtajan viestikapulan saa jättää Sari Hietalalle.
– Sarilla on johtamisen taustalla vahva asiakasnäkökulma. Hänellä on myös uusia raikkaita ajatuksia ja ymmärrystä siitä, mitä KTO juuri nyt ja tässä muutosvaiheessa tarvitsee. KTO jää hyviin käsiin.
– Kaiken kaikkiaan olen kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä sellaista työtä, joka on ollut minulle kaikkein ominta, Aaltonen päättää.
"Sarilla on ymmärrystä siitä, mitä KTO juuri nyt ja tässä muutosvaiheessa tarvitsee", kommentoi eläköityvä johtaja. Johtajan viestikapula siirtyy Sari Hietalalle, joka toimii vuoden 2022 loppuun asti kuntayhtymän johtajana. Kuva on otettu KTO:n valtuuston kokouksessa 16.5.2022, jolloin Aaltosta muistettiin lahjalla ja kukilla.