Sari Hietala luotsaa KTO:ta hyvinvointialueelle

Sari Hietala tutustui kehitysvamma-alaan sairaanhoitajaopintojensa aikana, ja lähes 30 vuotta myöhemmin hän on yhä alalla – nyt Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän johtajana vuoden 2022 loppuun asti. 

 

Sari Hietala aloitti työskentelyn KTO:lla vuonna 2019 asumispalvelujen johtajana. Tehtävään haettiin tekijää, jolta löytyisi sekä taitoa että halua uudistaa ja kehittää organisaation toimintaa. Hietala tunnisti kuvauksesta itsensä.

– Haluan uudistaa siellä, missä se on järkevää. Erityishuollossa jatkuva kehittäminen on oikeastaan välttämätöntä, jotta asiakaskunnan tarpeisiin pystytään vastaamaan. Ihanteellista olisi, että kehittämistä tehtäisiin jatkuvasti vähän etukenossa – ei vain jälkikäteen reagoiden, hän sanoo.

Huhtikuussa KTO:n hallitus valitsi Hietalan kuntayhtymän johtajaksi vuoden 2022 loppuun asti. Vuodenvaihde tuo tullessaan muutoksia: erityishuoltopiiri lakkaa olemasta, ja KTO siirtyy Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle.

KTO on uuden edessä, mutta Hietalalla on jo entuudestaan kokemusta vastaavanlaisesta organisaatiomuutoksesta. Hän on aiemmin työskennellyt Siun sotessa ja sitä edeltävissä organisaatioissa, ja hän kertoo työvuosien valmentaneen perusteellisesti muutosjohtamiseen. Työkokemus laatupäällikkönä ja ylihoitajana on kartuttanut vahvaa prosessijohtamisen ja -kehittämisen osaamista.

– Siun sotessa työskentelin toimialueylihoitajana. Se oli opintie strategiseen johtamiseen ja sen jalkauttamiseen, toimintamallien kehittämiseen sekä integraatioon – näitä oppeja hyödynnän nyt päivittäin hyvinvointialueelle valmistautumisessa, Hietala kertoo.

Vaikuttaminen vei mukanaan

Alkujaan Hietala päätyi kehitysvamma-alalle sairaanhoitajaopintojensa harjoittelun innostamana. Hietala teki lastenhoitotyön harjoittelua Honkalampi-keskuksessa, ja harjoittelu poiki kesä- ja keikkatöitä opintojen ohelle. Sairaanhoitajaksi Hietala valmistui vuonna 1996.

– Olin valmistumisen jälkeen pätkiä muuallakin töissä, mutta erityishuolto tuntui omalta ja veti minua aina takaisin. Teinkin kymmenisen vuotta sairaanhoitajan töitä eri yksiköissä, monenlaisten kehitysvammaisten asiakkaiden parissa.

Työ tuntui merkitykselliseltä, sillä omalla panoksellaan Hietala pystyi vaikuttamaan asiakkaiden elämän mielekkyyteen. Vaikuttaminen kiinnosti laajemminkin, joten Hietala aloitti työnsä ohella terveyshallintotieteen opinnot ja sittemmin myös johtamisen ja kehittämisen koulutusohjelman. Nyt taskussa on sekä maisterin että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon paperit.

– Halusin tehdä johtamis- ja kehittämistyötä, koska siinä pystyy laajemmin vaikuttamaan esimerkiksi palvelurakenteisiin, -muotoihin ja -sisältöihin. Tykkään yhä itse laittaa kädet saveen, ja johtamisessa nautin ennen kaikkea siitä, kun ihmiset innostuvat, tekevät hyvää työtä ja vaikuttavat näin asiakkaan elämään. Haluan mahdollistaa sen, että hyvä kulkee ihmiseltä toiselle, Hietala kertoo.

Kenties tärkeimmän opin ja ymmärryksen Hietala on saanut perustyöstä kehitysvamma-alan yksiköissä.

– Johtajan täytyy aidosti ymmärtää, minkälaista arki kehitysvammaisten asiakkaiden kanssa on ja miten laaja yhteistyöverkoston pitää olla, jotta kaikki sujuu hyvin.

​​​​​​​
Hietalan mukaan KTO:n tärkein tehtävä on tällä hetkellä varmistaa hyvä siirtymä hyvinvointialueelle. Yksi tärkeä tavoite on jo mennyt läpi: KTO:n asiakkaille suunnatut palvelut siirtyvät hyvinvointialueelle kokonaisuutena, eikä niitä tässä vaiheessa hajoteta. 

Keskiössä asiakas

Hietala on monipuolisen työuransa aikana nähnyt alan kehittyneen. Muutosta parempaan on tapahtunut esimerkiksi itsemääräämisoikeuden tukemisessa ja yksilöllisten palveluiden tuottamisessa. Hietalan mukaan asiakkaan pitää olla keskiössä myös tulevalla hyvinvointialueella.

– Tällä hetkellä tärkeimpänä tehtävänämme on varmistaa hyvä siirtymä hyvinvointialueelle, jotta asiakkaidemme tarvitsemat palvelut eivät heikkene.

Päämääräänsä KTO edistää muun muassa osallistumalla eri työryhmiin, toimittamalla lausuntoja erityishuollon integraatiosta ja olemalla valmistelijoihin herkästi yhteydessä. Eräs tärkeä tavoite on mennyt jo läpi.

–  KTO:n asiakkaille suunnatut palvelut siirtyvät hyvinvointialueelle kokonaisuutena, eikä niitä hajoteta tässä kohdassa, Hietala kertoo.

Hietala arvelee, ettei siirtymä hyvinvointialueelle välttämättä näy asiakkaan arjessa juuri ollenkaan.

– Odotan, että sitten ajan myötä kehitysvammaisten asiakkaiden palvelut selkeytyvät, palveluprosessi yhdenmukaistuu ja heistä tulee tasavertaisempia tarpeeseen perustuvan palvelun saajina. Tällä hetkellä on nimittäin asiakasryhmiä, jotka putoavat herkästi palveluista pois tai joiden palvelukokonaisuudesta mikään taho ei ota pääasiallista vastuuta. Palveluita saa, mutta ne ovat hajallaan.

– Olen aiemmissa tehtävissäni Pohjois-Karjalassa kokenut jo vastaavanlaisen siirtymän, ja olen positiivisin mielin nytkin, Hietala sanoo.

Kehitysvamma-alan erityisosaamista tarvitaan

Hietalan mukaan KTO:n ehdoton vahvuus on ammattitaitoinen henkilökunta, joka toimii ja hyödyntää osaamistaan asiakkaiden eduksi.

– Meillä on hurjan pitkälle kouluttautunutta henkilöstöä. KTO:laisilla on halua kehittää omaa osaamistaan, jotta asiakkaille voitaisiin tarjota mahdollisimman laadukkaita palveluita, Hietala kiittelee.

– KTO on olemassa asiakkaitaan varten, ja kehitysvamma-alan erityisosaamistamme tarvitaan. Laaja asiakaskuntamme tarvitsee asiantuntijoita, joilla on syvällistä ymmärrystä ja jotka siten pystyvät tarjoamaan laadukkaita palveluja. Toivon, että tästä alaa eteenpäin vievästä otteesta pidetään kiinni myös tulevalla hyvinvointialueella, Hietala summaa.