Julkaistu 04.11.2022 Keskiössä ihminen – vammaispalvelujen asiakastyön on oltava yksilöllistä Vammaispalvelujen parissa työskentelevät ammattilaiset ovat monien muutosten edessä, kun uuden vammaispalvelulainsäädännön odotetaan tulevan voimaan samaan aikaan hyvinvointialueille siirtymisen kanssa vuoden 2023 alussa. Uudistusten ennakointi haastaa ammattilaiset päivittämään osaamistaan. Muutosten keskelläkin on tärkeää muistaa, että kaiken keskiössä on ihminen, jonka arjen ja palvelujen on jatkuttava ilman katkoksia. Miten voimme yhdessä varmistaa laadukkaan, yksilöllisen vammaispalvelujen asiakastyön myös tulevaisuudessa? Teksti: Marjaana Luotovirta Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO käynnisti keväällä 2021 Varsinais-Suomen maakunnallisen vammaispalvelujen kehittämistoiminnan, jossa ovat jo laajasti mukana alueen kuntien vammaispalvelut, yhdyspintapalvelujen yhteistyökumppanit sekä vammais- ja pitkäaikaissairausjärjestöt. Kehittämistyön tarkoituksena on tuottaa tietoa hyvinvointialueen vammaispalvelujen järjestämisen tueksi. Tavoitteena on saada aikaan hyvinvointialueen tasolla yhdenvertaisesti toimivat, laadukkaat vammaispalvelut järkevin resurssein. Olemme jo paikantaneet monia kehittämiskohteita nykyisten vammais- ja kehitysvammalain mukaisissa palveluissa ja niiden järjestämisessä. Viemme kehittämisehdotuksia aktiivisesti tiedoksi hyvinvointialueen valmistelutyöhön ja päätöksentekoon. Lisäksi rakennamme jatkuvasti uusia yhteistyökanavia vammaispalvelujen lukuisiin yhdyspintapalveluihin sote-kentällä sekä sen ulkopuolella. Aikaa aitoihin kohtaamisiin Kehittämistarpeista kaikkein keskeisin on laadukas, yksilöllinen asiakastyö. Jokaisen vammaisen henkilön tilanne on yksilöllinen, ja sen vuoksi asiakkaan aidolle kohtaamiselle on voitava antaa tarpeeksi aikaa. Palveluihin ensi kertaa tultaessa sekä elämän muutostilanteissa on tärkeää, että asiakkaan yksilöllinen tilanne ja palvelujen tarve tulee kartoitettua ja dokumentoitua mahdollisimman hyvin. Kyse on erityisen haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä – siksi meidän ammattilaisten tärkeänä tehtävänä on varmistaa, että he saavat tarpeitaan ja toiveitaan vastaavat, riittävät palvelut oikeaan aikaan. Laadukkaiden palveluiden toteuttamiseksi tarvitsemme rakenteita, jotka mahdollistavat moniammatillisen yhteistyön myös toimialarajojen yli. Tarvitsemme uusien työtapojen kehittämistä sekä ennen kaikkea riittävää resurssia, jotta voimme antaa aikaa asiakkaan ja hänen lähiverkostonsa kohtaamiselle. "Meidän ammattilaisten tärkeänä tehtävänä on varmistaa, että asiakkaat saavat tarpeitaan ja toiveitaan vastaavat, riittävät palvelut oikeaan aikaan." Yksi kehittämistyön tärkeimmistä tavoitteista on tehdä näkyväksi vammaispalvelujen laadukkaan asiakastyön merkitys niin yksilöiden, alueellisen yhdenvertaisuuden kuin toimivan sote-palvelukokonaisuudenkin näkökulmasta. Kehittämistarpeita esiin tuotaessa on tärkeää huomioida myös kustannukset: miten voidaan tuottaa mahdollisimman laadukkaasti toimivia palveluja järkevin resurssein? Hiljainen tieto hyödyksi Tällä hetkellä kehittämistoiminnassa ajankohtaista on määritellä tavoitetila, jota kohti haluamme hyvinvointialueen vammaispalveluja rakennettavan. Tämän jälkeen pääsemme etsimään ja ideoimaan keinoja, joilla tätä tavoitetilaa kohti tulisi kulkea. Työ ei tule valmiiksi hetkessä, vaan siihen tarvitaan aikaa sekä kehittämistarpeiden jatkuvaa, moniäänistä esiin tuomista. Vammaisalan ammattilaisille kertyy työssään runsaasti hiljaista tietoa, jota olisi tärkeää tehdä näkyväksi laajemmin, jotta vammaispalvelujen merkitys yhteiskunnassa tulisi oikealla tavalla tunnetuksi. Niin ikään tarvitsemme kanavia, joissa voi tuoda esiin palvelujen käyttäjien kokemuksia. "Vammaiset ihmiset tarvitsevat ja ovat oikeutettuja käyttämään kaikkia julkisia palveluita yhdenvertaisesti vammattomien kanssa." Vammaispalvelut näyttäytyvät muille toimijoille herkästi omana, erillisenä palvelukokonaisuutenaan, jonka yhteydet muihin palveluihin jäävät liian vähälle huomiolle. Kuitenkin vammaiset ihmiset tarvitsevat ja ovat oikeutettuja käyttämään kaikkia julkisia palveluita yhdenvertaisesti vammattomien kanssa. Tämän vuoksi muut sote-palvelut tarvitsevat osaamista myös vammaisten ihmisten kohtaamiseen asiakastyössä. Tähän tarvitaan yhteistyötä, tiedon jakamista sekä ketteriä konsultaatiotapoja yli palvelualue- ja ammattikuntarajojen. Vammaissosiaalityöntekijänä ja vammaispalvelujen kehittäjänä haluan kannustaa meitä kaikkia arvostamaan omaa työtämme, näkemään sen merkityksen ja tuomaan ajatuksiamme rohkeasti esiin!
