Hankkeet

Meille KTO:ssa on tärkeää viedä kehitysvamma-alaa eteenpäin. Tuore tutkimustieto ja erilaiset käytännön hankkeet lisäävät ymmärrystämme ja osaamistamme, jotta voimme parantaa kehitysvammaisten henkilöiden hyvinvointia ja edellytyksiä hyvään, omannäköiseen elämään.

Osallistumme valtakunnallisiin kehitysvamma-alan hankkeisiin ja toteutamme myös omia hankkeita asiakkaidemme hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tällä hetkellä käynnissä on valtakunnallinen Emotionaalisen kehityksen arviointivälineen kehittämishanke eli EMO-hanke. 

EMO-hanke (2020–2022)

Emotionaalisen kehityksen arviointivälineen kehittämishanke eli EMO-hanke on KTO:n ja Kehitysvammaliiton hanke, jossa on lisäksi mukana viisi erityishuollon toimijaa: Eskoo, Eteva, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Rinnekoti. 

EMO-hankkeen tavoitteena on vahvistaa emotionaalisen kehityksen SEO-R²-arviointivälineen käyttöä Suomessa. Hankkeeseen osallistuvien erityishuollon toimijoiden henkilökuntaa koulutetaan arviointivälineen käyttöön. Näistä niin sanotuista EMO-osaajista muodostuu kattava EMO-verkosto, joka edelleen kehittää osaamista ja jalkauttaa arviointivälineen käyttöä omissa organisaatioissaan ja yleisesti kehitysvamma-alalla. 
 

Tietoa tuen suunnitteluun

Hankkeessa käytössä on SEO-R²-asteikko eli emotionaalisen kehityksen asteikko kehitysvammaisten henkilöiden arviointiin. Sillä arvioidaan kehitysvammaisen henkilön emotionaalista kehitystä 13 osa-alueella, kuten tunteiden ja aggression säätelyssä sekä suhtautumisessa vertaisiin. Arviointi perustuu henkilön läheisesti tuntevien haastatteluun, josta saadun tiedon perusteella arvioidaan henkilön emotionaalinen kehitysvaihe.

Arviointitieto on tärkeää, sillä se tukee kehitysvammaisten henkilöiden tuen suunnittelua ja emotionaalisten perustarpeiden parempaa huomioimista. Se lisää myös ymmärrystä käyttäytymisen taustatekijöistä sekä auttaa ammattilaisia määrittämään asiakkaan tarpeita vastaavan tuen. 

Oikeanlaisella tuella parempaa elämänlaatua

Oikeanlaisella tuella voi olla merkittäviä seurauksia asiakkaan elämänlaadun kannalta. Sopivan tuen avulla voidaan  tukea tunne-elämän kehittymistä sekä välttää tai vähentää esimerkiksi haastavaa käyttäytymistä eri tilanteissa – emotionaalisen kehitystason huomioimisella voidaan vähentää myös psyykenlääkkeiden käyttöä. 

Asiakkaan oikeanlaisella tuella voi olla positiivisia vaikutuksia myös työyhteisön hyvinvointiin. Esimerkiksi haastavan käyttäytymisen väheneminen voi lisätä työyhteisön viihtyvyyttä ja työntekijöiden jaksamista.