We use cookies to offer improved online user experience. By continuing to use this site you agree to the use of cookies. Read more about cookies in our Privacy Policy.
KTO:n hallinnoima Oman elämän nainen -hanke toteutettiin yhdessä Turun ammattikorkeakoulun, Autismisäätiön ja Kehitysvammaliiton kanssa. Hankkeen keskeisiä toimijoita olivat kokemusasiantuntijat, jotka osallistuivat kehittämistyöhön yhdessä hanketyöntekijöiden kanssa. Hankkeen rahoitti Euroopan sosiaalirahasto (Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus).
Oman elämän nainen -hankkeen tarkoituksena oli torjua vammaisten naisten syrjäytymistä ja edistää heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Hanke ei pyrkinyt suoranaisesti työllistämään kohderyhmän henkilöitä vaan keskittyi työelämässä vaadittavien taitojen edistämiseen, jotta tulevaisuudessa työllistyminen olisi mahdollista.
Hankkeessa kehitettiin työelämävalmiuksien edistämiseksi Matkalla työelämään -työpajamalli. Monistettavasta työpajamallista hyötyy erityisen tuen tarpeessa oleva henkilö, joka haluaa kehittää omia työelämävalmiuksiaan ja pohtia osallistumistaan työelämään sen eri muodoissa. Malli rakentui kokemusasiantuntijoiden esille nostamista asioista.
Hankkeessa tuotettiin Matkalla työelämään -käsikirja työpajatoiminnan käynnistämiseksi sekä Ammattikortit ja Työelämävalmiuskortit työpajoissa hyödynnettäviksi. Käsikirja julkaistiin hankkeen kotisivuilla. Hankkeessa keskityttiin 17 työelämävalmiuteen, joihin liittyen julkaistiin Tehtäväpankki. Tehtäväpankkiin koottiin käsikirjasta työelämävalmiuksia tukevia tehtäviä ja harjoituksia itsenäisesti tehtäväksi ja tulostettavaksi.
Seminaarien, artikkeleiden ja muiden julkaisujen kautta ammattihenkilöstölle esiteltiin uusi palvelumuoto, jonka avulla voidaan lisätä osaamista ja ymmärrystä vammaisten naisten työelämävalmiuksien vahvistamiseksi. Viimeisenä hankevuotena julkaistiin videot työpajamallista sekä GAS-tavoitteen asettamisesta ja jalkauduttiin yksiköihin. Videot löytyvät hankkeen kotisivuilta.
Vuonna 2012 alkaneessa hankkeessa tutkittiin kehitysvammaisten henkilöiden elinikäennustetta ja kuolemanriskiä sekä yleisesti että oireyhtymäkohtaisesti. Hanke toteutettiin keräämällä noin 1 200 kuolleen kehitysvammaisen henkilön tiedot, joihin kuuluu muun muassa syntymä- ja kuolinpäivä, sukupuoli, kehitysvammaisuuden aste ja diagnoosit. KTO toteutti hankkeen yhdessä Päijät-Hämeen keskussairaalan ja Etevan kanssa.
Hankkeen aikana oli jo osoitettu, että vaikka kehitysvammaisten henkilöiden elinikä pitenee, kehitysvammaisuus itsessään on edelleen merkittävä ennenaikaisen kuoleman riskitekijä. Valtaväestöstä poiketen kehitysvammaisilla naisilla on suurempi kuolemanriski kuin kehitysvammaisilla miehillä. Seuraavaksi hankkeen toteuttajat selvittivät syitä kuolemanriskissä havaitsemaansa eroon.
Hankkeesta on julkaistu kaksi tieteellistä artikkelia kansainvälisissä lääketieteellisissä aikakausijulkaisuissa:
KTO toimi yhteistyökumppanina valtakunnallisessa Työelämän tuoreet tuulet -hankkeessa. Hanketta rahoitti Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. Hankkeessa kehitysvammaisille työnhakijoille ja tukihenkilöille luotiin työnhakua sujuvoittava tukimalli työnantajahaastattelujen perusteella.
Hankkeen tavoitteena oli edistää työkykyisten kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. KTO:n työ- ja päivätoiminnan palveluesimies Tiina Koski toimi hankkeen ohjausryhmän varsinaisena jäsenenä ja työvalmentaja Ari Finne varajäsenenä. Hankkeen taustaorganisaatio oli Aula-työkotien Kannatusyhdistys ry, jossa tuetulla työllistämisellä palkkasuhteiseen työhön on pitkät perinteet.
Hankkeessa julkaistiin Mahdollista! -opaskirjasarja, johon kuuluvat Pieni kirja työvalmentajalle, Pieni kirja työnhakijalle ja Pieni opas työnantajalle. Hankkeen loppuaika oli vaikuttamistyön ja hankkeessa syntyneiden tuotosten käyttöön juurruttamisen aikaa. Hankkeen työntekijät osallistuivat erilaisiin yrittäjille ja työnantajille suunnattuihin tapahtumiin ja järjestivät alueellisia työvalmentajille ja kehitysvammaisille työnhakijoille suunnattuja koulutuksia opaskirjojen käytöstä.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiön hallinnoimassa Aktiivisen tuen alueellinen kehittäminen -hankkeessa (ATAK) kerättiin yhteen tahoja, joiden arjen toiminnassa on itsemääräämisoikeuteen ja tuettuun päätöksentekoon liittyviä tilanteita. KTO oli mukana Varsinais-Suomen osahankkeessa. Hankkeen tavoitteena oli käydä yhteistä arvokeskustelua yksilölähtöisen ajattelu- ja toimintatavan toteutumisesta ja jakaa tietoa ja osaamista yli sektorirajojen. Hankkeen aikana kehitettiin alueellista yhteistyöverkostoa ja sen sisäisiä toimintatapoja itsemääräämisoikeuden toteutumisen parantamiseksi.
KeLaKuVa (Kehitysvammaisen lapsen kuntoutuksen vaikuttavuus) oli ensimmäinen Suomessa toteutettu hanke, joka kohdistuu kehitysvammaisen lapsen ja perheen kuntoutuksen vaikuttavuuteen. KELAn rahoittamassa hankkeessa tarkasteltiin lapsen kuntoutuksen toimijoita ja heidän yhteistyötään, terveydenhuollon ja päivähoidon/koulun yhteistyötä sekä perheiden kokemaa stressiä.
KTO:n, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Turun yliopiston toteuttamassa hankkeessa etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Tapahtuuko kuntoutujien tilanteessa merkittävää muutosta tutkimusvuoden aikana? Tuleeko kuntoutujan oma ääni kuulluksi kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa? Mikä on kehitysvammaisen henkilön omakohtainen hyvinvoinnin kokemus? Tapahtuuko perheiden hyvinvoinnissa merkittävää muutosta voimavaramittarilla mitattuna? Tapahtuuko kuntoutujan osallisuutta kuvaavissa mittareissa merkittävää muutosta? Tutkimuksesta julkaistiin väliraportti vuonna 2015, ja loppuraportti valmistui vuoden 2016 lopussa.
Kynnys ry:n hallinnoiman VIA-projektin tavoitteena oli ihmisoikeuksien toteutuminen vammaisten ihmisten ryhmämuotoisen asumisen arjessa. VIA-projektin toiminnan painopisteenä oli ihmisoikeuskoulutus, johon osallistuivat niin vammaiset asukkaat kuin ryhmäasumisen työntekijätkin samoin kuin asumispalvelujen johtohenkilöt ja asiantuntijat sekä asukkaiden läheiset ja omaiset. Lisäksi projektissa tehtiin ihmisoikeuskartoituksia, joissa pohdittiin yhdessä asukkaiden ja ryhmäasumisen työntekijöiden kanssa oikeuksien toteutumisen nykytilaa ja niiden konkreettisia parantamiskeinoja.
Hankkeessa julkistettiin Vammaisten asumisen ihmisoikeuskäsikirja, joka sisältää YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen pohjalta laaditut kriteerit ja standardit. Niiden lisäksi käsikirjassa esitellään VIA-projektin aikana tehtyjä havaintoja, annetaan esimerkkejä oikeuksien toteutumisesta ja toteutumattomuudesta sekä tutkitaan ihmisoikeuksia eri näkökulmista. Käsikirjassa esitellään KTO:n Hanhenpuiston asumisyksikön toimivaa käytäntöä kehitysvammaisten ihmisten asumisesta ja lähiyhteisöön liittymisestä.
EU:n rahoittamassa COMBALL-hankkeessa kerättiin tietoa kehitysvammaisten ihmisten asumisen järjestämisen hyvistä käytännöistä. Hankkeeseen osallistui viisi kumppanimaata (Itävalta, Puola, Suomi, Italia ja Wales), ja hankkeen suomalaisena kumppanina toimi Kehitysvammaliitto. COMBALL-hankkeessa analysoitiin, millaisia edellytyksiä tarvitaan, että kehitys- ja monivammaisten ihmisten asuminen lähiyhteisöissä voidaan toteuttaa onnistuneesti. KTO:sta hankkeessa oli mukana Hanhenpuiston asumisyksikkö, jonka hyvä käytäntö liittyy kehitysvammaisten ihmisten asumiseen ja lähiyhteisöön liittymiseen. Lisätietoa ja hankkeeseen liittyviä julkaisuja löytyy Kehitysvammaliiton hankesivulta.
Arjen keskiössä -hankkeessa etsittiin uusia tapoja järjestää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden asumista ja elämää lähiyhteisöissä. Hanke toteutettiin ARAn, Kehitysvammaliiton, neljän kunnan ja kolmen kuntayhtymän yhteistyönä. Hankkeen aikana kehitettiin asuntoverkoston yhteiskehittämisen malli, joka on uusi tapa järjestää kehitysvammaisten ihmisen asumista. KTO oli Turun kaupungin kumppanina Paras naapuri -osahankkeessa, jossa luotiin hyviä käytäntöjä asuntoverkoston suunnitteluun. Arjen keskiössä -hankkeesta on tehty kaksi erillistä julkaisua: Vain me ja tavallinen kerrostalo (Susanna Hintsala ja Reetta Mietola, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 6/2013. Lahti 2013) ja Asuminen arjen keskiössä – Asuntoverkoston yhteiskehittämisen opas (Susanna Hintsala, Jenni Sipilä ja Kirsten Sainio. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Suomen yliopistopaino Oy - Juvenes Print, Tampere 2015).
InnoHealth oli Turun Ammattikorkeakoulun hallinnoima hanke, jolla edistettiin sosiaali- ja terveysalan korkeakoulujen, yrityksien ja julkisia palveluja tuottavien tahojen verkostoitumista ja käytännön yhteistoimintaa. Hankkeen toimintaideana oli avoimen innovaation malli, jonka mukaan innovaatioiden kehittäminen ja tehokas käyttöönotto vaativat kumppanien osaamisen hyödyntämistä oman osaamisen täydentäjänä. Hankkeen tavoitteena oli luoda innovatiivisia, tehokkaita ja saavutettavia ratkaisuja ja palveluita, joilla tuetaan hyvinvointia, kuntoutumista ja itsenäistä elämää.
KTO oli mukana InnoHealth-osahankkeessa Turun ammatti-instituutin kumppanina. Hankkeen lopputuloksena julkaistiin Työelämäjaksot terveysalan ja hyvinvointiteknologian kehittämisen menetelmänä – InnoHealth-projekti 2012–2014 (Toim. Milla Roininen, Riitta-Liisa Lakanmaa, Jaana Heinonen, Elina Kontio ja Reetta Raitoharju. Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 86. Turun ammattikorkeakoulu, Turku 2014), joka sisältää Mikko Haapalan (Turun ammatti-instituutti) ja Pirjo Valtosen (KTO) yhteisartikkelin Vammaistyön profiilia nostamassa – syväsukellus osallistavaan vammaistyöhön (s. 110).
Yksi naapureista – Laitosasumisen lakkautus Suomessa -hankkeen lähtökohtana oli ajatus, että kukaan ei ole liian vaikeavammainen asumaan omassa kodissaan. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön vetämän hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa laitosasumisen lakkauttaminen ottamalla kehitysvammaiset ihmiset ja heidän läheisensä mukaan muutosprosessin suunnitteluun ja toteutukseen sekä tukemalla kuntia ja kuntayhtymiä palvelurakenteen muutoksessa. Hankkeen tuloksia ja vaikutuksia kuvaillaan Ei laitos koskaan kotia voita -loppuraportissa (Kehitysvammaisten palvelusäätiö. Grano, Tampere 2015)
Tutkimuksessa pyritään vähentämään kehitysvammaisten henkilöiden lihasjäykkyyttä ja kipuja Sativex-lääkkeellä, kun kaikkia muita hoitokeinoja on jo kokeiltu eikä toivottua vastetta ole saavutettu. Tavoitteena on päivittäisen toimintakyvyn koheneminen ja hoidettavuuden paraneminen. Sativex on kannabisjohdannainen suusumutteena annettava myyntiluvallinen lääke, jonka voi määrätä neurologian tai lastenneurologian erikoislääkäri erityisluvalla. Lääke on tarkoitettu aikuispotilaille, joilla on kohtalaista tai vaikea-asteista MS-taudista johtuvaa lihasjäykkyyttä. Lihasjäykkyyttä voi liittyä myös moneen muuhun sairauteen, kehitysvammaan tai kehitysoireyhtymään.
Tutkimuksen aikana Sativex-lääkehoito on jatkunut yksittäisillä vaikeasti lihasspastisilla henkilöillä, joilla muut lääkinnälliset hoidot eivät ole tuottaneet riittävästi vastetta. Sativex-lääkehoito on heillä lievittänyt lihasspastisiteettia, kipua ja tuskaisuutta etenkin siirtymätilanteiden, kuten pesun ja pukeutumisen, yhteydessä. KTO:ssa Sativex-lääkehoito kuuluu yksilöllisesti arvioitaviin lääkehoitoihin vaikeaa lihasspastisiteettia sairastaville asiakkaille.
Autismin dieettihoito -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää gluteenittoman ja kaseiinittoman ruokavalion vaikutusta autististen henkilöiden käyttäytymiseen. Gluteeniton ja kaseiiniton dieetti tarkoittaa ruokavaliota, jossa henkilö ei syö maidon ja viljojen proteiineja sisältäviä tuotteita. Dieettihoito perustuu ajatukseen siitä, että autististen henkilöiden suoliston normaalifloora on häiriintynyt, eivätkä maidon ja viljan proteiinit pilkkoudu kunnolla. Tämän seurauksena verenkiertoon voi imeytyä muun muassa morfiinin kaltaisia pilkkoutumattomia peptidejä, joiden arvellaan vaikuttavan haitallisesti erityisesti aivojen toimintaan.
Tutkimukseen osallistuvat henkilöt noudattivat gluteenitonta ja kaseiinitonta ruokavaliota vähintään kolmen kuukauden ajan. 1-2 vuoden seurantatutkimuksen aikana on osoitettu, että mukana olleista kahdeksasta nuoresta autistisesta henkilöstä kuusi on hyötynyt ruokavaliosta tarkkaavaisuuden, puheen ymmärtämisen ja sosiaalisuuden suhteen. Seuraavaksi tutkijat selvittivät, miksi osa autistisista nuorista hyötyy ruokavaliosta ja miten ruokavalio laajemmin vaikututtaa käyttäytymiseen.
